perjantai 29. maaliskuuta 2013

Viisi myyttiä merenkulusta

Ihmisillä on merenkulkualasta hauskoja käsityksiä, joita täytyy säännöllisin väliajoin ampua alas. Johtuneeko se sitten siitä, että meillä Suomessa ei ole kovin vahvaa merenkulkukulttuuria. Se on aivan käsittämätöntä, sillä 90 prosenttia Suomen tuontitavaroista tulee meritse. Yhdeksän tuontitavaraa kymmenestä Prisman hyllyllä on matkaillut laivalla. Luulisi, että olemme merenkulkijakansaa, mutta ei. Toisin on vaikkapa Hollannissa, jossa koko perhe vauvasta vaariin saattaa seilailla omistamallaan laivalla pitkin ja poikin. Asuntoauto ja työpaikka on yhdistetty, saattapa olla niinkin, että laiva on perheen ainoa asunto.



Ainakin näihin uskomuksiin törmää melko usein.

1. Laivat kulkevat täysin automaattisesti satamasta toiseen

Tämä käsitys on sitkeässä. Helppohan siellä, kun satelliitit vie perille... Ehkä syy moiseen on hienoissa autolautoissa, joissa kyllä on teknisesti mahdollista ajaa ennalta määritettyä reittiä automaattisesti, mutta ei nekään itsekseen kulje silti. Miksi? Koska koko homma on yhden heikon lenkin takana, nimeltään gps. Lisäksi reitillä on muitakin kulkijoita, jotka täytyy huomioida. Suurin osa maailman kauppalaivastosta on navigointilaitteiden osalta varusteltu askeettisemmin kuin hyvin varusteltu  perhepurjevene. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä isompi laiva, sen heikompi varustelu. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta esimerkiksi elektronista merikarttaa ei todellakaan löydy joka laivasta.



2. Kapteeni ohjaa aina laivaa

Eikä se edes ole välttämättä kapteeni. Laivassa on päällikkö, joka yleensä tosin on koulutukseltaan merikapteeni (Captain). Ei kuitenkaan välttämättä. Menikö monimutkaiseksi? Iltapäivälehdet otsikoivat toisinaan sensaatiohakuisesti jonkun yhteentörmäyksen yhteydessä, että kapteeni oli hytissään nukkumassa. Kamalaa! Kyllähän nyt jokainen pystyy vaikkapa kuukauden työvuoron valvomaan putkeen. Päällikkö, master, befälhavare on komentosillalla kriittisissä paikoissa, muuna aikana aluksen turvallisesta kulusta vastaa vahtipäällikkö. Vahtipäällikönä toimii yksi perämiehistä. Pienissä laivoissa päällikkökin joutuu ajamaan merivahtia. Päällikön työstä suurin osa on nykyisin toimistotyötä, sähköposti se kilahtelee laivoissakin.



3. Merenkulkijoilla on kauhean suuri palkka, eikä veroja tarvitse maksaa

Juuri luin iltapäivälehdestä, että perämiehenä tienaa mielettömästi. Toivottavasti kukaan ei tehnyt ammatinvalintaansa tämän perusteella, saattaa tulla pettymyksiä. Merenkulkualalla kaikki maailman kansat ovat samalla työmarkkinalla. Meikäläisillä elinkustannuksilla on hieman haasteellista kilpailla vaikkapa kiribatilaisten kanssa. Siellä tuhat euroa on paljon, meillä ei kovinkaan paljoa. Veroa ei tarvitse maksaa, jos on kuusi kuukautta yhtä soittoa laivassa. Tuona aikana saa käydä Suomessa muutaman päivän kuukaudessa. Muussa tapauksessa verokarhu haluaa omansa. Tietysti, jos löytää jonkun erityistä ammattitaitoa vaativan työn (vaikkapa offshorepuolelta), saattaa päästä hyviinkin ansioihin.

4. Merimiehet pääsevät näkemään maailmaa

Kyllä! Nimittäin lomallaan, jos tilaavat ulkomaanmatkan. Työvuoron aikana näkee lähinnä merta ja satama-alueita. Nykyisin suurin osa suomalaisesta fliitistä sahaa Itämerta eestaas ja satama-ajat ovat niin lyhyitä, että tilaisuus maissa käyntiin on harvoin. Satamat ovat vielä yleensä niin syrjässä ja monen aidan takana, että ajatus pikavisiitistä ei houkuttele. Ennen merimiesjutuissa vilahtelivat Rio ja Australia, nykyään Antwerpenillä tai Luleålla ei saa samanlaista efektiä aikaiseksi.


5. Kapteeni voi vihkiä laivassa olevan hääparin

Tätä väitetään vieläkin toisinaan ihan vakavissaan. Kapteeni Stubbing taitaa olla syyllinen moiseen luuloon. En ole kyllä vielä kuullut merikapteenista, joka olisi vihitty papiksi. Olisiko tällä nyt niin tarvettakaan ainakaan rahtilaivoilla? Tietysti, jos sukupuolineutraali avioliitto hyväksytään täällä Suomessakin, niin tilannehan voi muuttua... Ei siis pidä paikkaansa. Muutenhan samalla periaatteella bussikuski tai veturinkuljettaja voisivat vihkiä omassa kulkuneuvossaan. Se olisikin eksoottista, mentiin naimisiin nelosen ratikassa, siinä Tullinpuomin Shellin kohdalla... Suutari pysyköön lestissään!





10 kommenttia:

  1. Hmmmm, miksikähän melkein kaikki tässä postauksessa kuulosti niin tutulta... Ehkä siksi, että samta faktat " tiedetään" ilmailualasta. Mikään ei takaa niin ehdotonta varmuutta kuin täydellinen tietämättömyys. ;)

    Kivaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
  2. Ilmailussa ja merenkulussa on varmaan paljon yhteisiä nimittäjiä. Jos ajattelee laiva- tai lentomatkustajan kannalta, niin molemmissa tapauksissa joutuu luovuttamaan kontrollin omasta elämästään muualle. Se taas ei tunnu kaikista miellyttävältä. Väitän että lähes jokainen ajattelee laivaan astuessaan, että toivottavasti tämä ei uppoa ja lentokoneeseen vastaavasti toivottavasti tämä ei putoa. Molempien alojen ympärillä leijuu myös jotain mystiikkaa, koska ne ovat suhteellisen harvinaisia ja ennen tarjosivat työntekijöille mahdollisuuden nähdä maailmaa.

    Hyvää pääsiäistä sinne myös!

    VastaaPoista
  3. Voi, voi. Nyt romutit kaikki hyvät myytit! Mihin tässä maailmassa voi enää uskoa? Hei, miten olisi myytti kapteenin erehtymättömyydestä? Pitääkö se vielä paikkansa? "Jumala taivaassa, kapteeni laivassa" ym.?

    P.S. Ihan mukavía maisemakuvia huuruineen päivineen tuossa viimeisimmässä blogissasi! ;)

    VastaaPoista
  4. Anteeksi! Kapteenit ovat totta kai aina oikeassa. Kuten myös luotsit. Näihin ainakin voi luottaa! ;)

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtava postaus. Hauskasti avasit faktat =D

    VastaaPoista
  6. Tää oli kyllä tosi hyvä postaus :) Löysin vasta blogisi ja nyt luen tätä ihan päivittäin! Sun ottamat kuvat ovat myös aivan mahtavia!

    VastaaPoista
  7. Hei Ansku!

    Mukava kuulla, että pidät blogista :) Sittenhän bloggausta kannattaa jatkaa, kun olen saanut päivittäisiä lukijoita. Hauskaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Täytyy vähän kommentoida tuota vihkimisasiaa: tietyissä kansainvälisissä risteilyvarustamoissa todella tarjotaan palvelua, jossa päällikkö vihkii hääpareja. Se vaatii tuolloin sen, että laiva on liputettu maahan, jonka lainsäädännön mukaan se on mahdollista. (Muistaakseni ainakin Bermuda.) Laivoilla on tällöin ihan oma "wedding chappel", jossa jopa webcam-yhteydet kotijoukoille. Kyseessä toki silloinkin lienee ihan siviilivihkiminen, eli ei tarvetta pappisvihkimykselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenhän mahtaa tuo vihkiminen kestää esim. Suomessa noin juridisesti? Epäilen hieman. Mutta on hyvä, että amerikkalaisille tarjoillaan shownsa. ;)

      Poista